Samassa katselmuksessa, jossa päätettiin edellinen EU:n teemavuosi (ks. edellinen kirjoitus) avattiin luovuuden ja innovoinnin (mikä sana!) teemavuosi 2009. Minulla ei ole kerrassaan mitään luovuutta ja innovaatioita vastaan, päin vastoin pidän niitä elintärkeinä sekä minulle henkilökohtaisesti että yleismaailmallisesti. Opetusministeri Henna Virkkusen sekä johtaja Kirsi Lindroosin (OPM) puheenvuorojen aikana jouduin kuitenkin sietämään ikäviä ärsytyspiikkejä: Molemmat puhuivat tutkimuksen tärkeydestä ja siitä, miten se on yksi teemavuoden toimintaympäristöistä ja painopisteistä. Ja kuitenkin opetusministeriön alaisen Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen pitäisi vuoteen 2015 mennessä vähentää kolmasosa henkilöstöstään, mikä ilman muuta tarkoittaa, että suuri osa niistä innovatiivisista teemoista, joita Kotuksessa luovasti tutkitaan, yksinkertaisesti häviäisi Kotuksen toiminnasta.

Eikö kieli ehkä opetuministeriön mielestä ole keskeistä kansakunnan luovuuden ja innovaatioiden kannalta? Tarkoitetaanko innovatiivisella ja luovalla tutkimuksella vain kaupallisia, teknisiä tai luonnontieteellisiä aloja (Aalto-yliopisto mainittiin useaan otteeseen)? Tekisipä mieleni kysyä esimerkiksi opetusministeriltä ja OPM:n johtajatason virkanaiselta, tietävätkö he, mitä ministeriön alaisessa tutkimuskeskuksessa tehdään ja eikö se heistä ole innovatiivista, luovaa tai tärkeää.