Katsoin eilen A-studion, jossa haastateltiin Perussuomalaisten uusia maahanmuuttoon ja monikulttuurisuuteen (!) kriittisesti suhtautuvia kaupunginvaltuutettuja. Kirjoitin heti blogiini, koska en ymmärtänyt, mitä he tarkoittavat monikulttuurisuudella ja "monikulttuurisuusprojekteilla", joihin heidän mielestään ei pitäisi syytää rahaa.

Nyt aion poistaa eiliset kirjoitukseni kahdesta syystä: 1) ne ainoastaan sivuavat kieliasioita ja monikielisyyttä eivätkä siksi oikein kuulu tämän blogin ytimeen ja 2) katsoin äsken TV 1:n A-talkin. Siinä keskustelivat kaksi perussuomalaista ja Suomen sisun jäsentä sekä nuori somalialaissyntyinen keskustapoliitikko ja Humanisti-lehden päätoimittaja. Jälkimmäiset sanoivat sen, minkä minäkin olisin halunnut tiivistää: on hyvä, että maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta ja niiden ongelmistakin keskustellaan, mutta ei ole yhdentekevää miten niistä keskustellaan. Luetellaanko ongelmia ja negatiivisia esimerkkejä ja luodaanko pelkoja ja uhkakuvia vai pohditaanko oikeasti, mitä Suomen jo nyt olemassa oleva monikulttuurisuus on ja millaisia asioita sen johdosta politiikassa pitäisi ottaa huomioon, jotta kaikki voisivat hyvin? Tähän muuten liittyy myös kielipolitiikka.

"Monikulttuurisuutta" kritisoivien perussuomalaisten ja Suomen sisun edustajien käyttämä retoriikka on monin paikoin kestämätöntä, ristiriitaista eikä kovin rakentavaa.

Ps. Muutoin olen sanonut suurin piirten sen mitä tähän aiheeseen liittyen haluan sanoa kirjoituksessani 22.4.08.